Totta vai tarua? Terapiaan liittyviä myyttejä

Joillakin terapiaan hakeutuminen voi viivästyä tai jopa estyä sen vuoksi, että terapiaan liittyy kielteisiä uskomuksia tai myyttejä, jotka nostavat aloittamisen kynnystä entisestään.

No mitä ne myytit voivat sitten olla?

Käsittelen tässä blogissa niistä mielestäni tyypillisimpiä.

1 Terapeutti pakottaa minut avautumaan asioista, joista en haluaisi puhua

Huoli pois! Terapeutti ei voi pakottamalla pakottaa asiakasta avautumaan, mutta terapian tuloksellisuuden kannalta on toki tärkeää, että asiakas pystyisi terapiassa puhumaan kipua ja kärsimystä tuottavista asioista, jotta niihin voitaisiin yhdessä löytää ratkaisuja ja toimivia käsittelytapoja. Joskus jo pelkän kipeän aiheen tunnistaminen voi auttaa asiakasta eheytymään, vaikka hän ei haluaisi niistä tarkemmin puhua. Ammattitaitoinen terapeutti antaa asiakkaalle tilaa ja auttaa häntä vähitellen avautumaan -niiltä osin kuin asiakas haluaa avautua.

2 Terapeutin vastuulla on parantaa minut

Terapeutilla on oma vastuu terapeutin onnistumisesta, mutta terapeutti ei voi kantaa siitä koko vastuuta, sillä myös asiakkaalla on siinä merkittävä rooli. Yleisesti on vallalla käsitys, että terapeutin osuus terapiasta on 50% ja asiakkaan 50%. Terapeutin vastuulla on toimia terapiamatkalla "matkaoppaana", joka kannustaa asiakasta pysähtymään mielenterveyteen vaikuttavien teemojen äärelle ja tarkastelemaan kipeitäkin asioita tutkivalla otteella. Terapeutin vastuulla on myös oivalluttaa asiakasta tunnistamaan omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan mahdollisia syy- ja seuraussuhteita ja ehdottaa asiakkaalle uudenlaisia taitoja kohti onnellisempaa elämää. Asiakkaan vastuulla on kulkea terapiamatka, tarkastella omia ajatuksia, tunteita ja tekoja sekä niiden vaikutuksia omaan elämään. Tämän lisäksi asiakkaan vastuulla on terapian aikana kokeilla uudenlaisia tapoja ja työkaluja, sillä "jos mikään ei muutu, niin mikään ei muutu".

3 Parantuakseni minun ei tarvitse kuin puhua terapeutille

Jo pelkästään puhuminen voi auttaa monia asiakkaita -varsinkin tilanteissa, joissa ihminen ei ole päässyt pitkään aikaan puhumaan ongelmistaan. Kognitiivisessa terapiassa kuitenkin uskotaan siihen, ettei pelkkä puhuminen riitä, vaan myös käyttäytymisen tulee muuttua uudenlaisten kokemusten, ajatusten ja tunteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi kognitiivisessa lyhytterapiassa annetaan pieniä kotitehtäviä asiakkaalle tehtäväksi terapiakäyntien väliselle ajalle.

4 Terapeutti osaa lukea ajatukseni

Terapeutti ei ole selvännäkijä, joka pystyy ennustamaan ajatuksesi tai lukemaan ne kehon-kielestäsi. Tämän vuoksi terapeutti kysyy terapian aikana useasti "mitä sinä tästä ajattelet; minkälaisia ajatuksia tämä sinussa herätti; saiko tämä sinut ajattelemaan, että...; voiko tämän taustalla olla ajatus, että..."

5 Etäterapia on epäluotettavaa

Videoyhteyden välityksellä tapahtuva etäterapia voi joistakin tuntua -ainakin alkuun- epäilyttävältä, jos ei ole tottunut etätapaamisiin muussa yhteydessä. Jos asiakkaalla on muutenkin vaikea luottaa uusiin ihmisiin, voi se näkyä myös siinä, että etäterapia tuntuu epäluotettavalta, kun ei näe terapeuttia livenä. Tämä tunne yleensä karisee muutaman tapaamisen jälkeen. Etäterapian avulla asiakas säästää aikaa, kun ei tarvitse erikseen matkustaa terapiaan. Etänä asiakas voi myös ostaa terapiapalveluita terapeutilta, joka ei asu samalla paikkakunnalla. Myös terapian vaikuttavuus voi parantua etäterapian myötä. Kun terapiakeskustelut käydään asiakkaan kotona tietokoneen välityksellä, pysyvät terapian keskusteluteemat paremmin kotona mielessä, jolloin myös terapiassa sovitut muutokset viedään yleensä paremmin käytäntöön. Tällöin ne eivät jää vain terapian vastaanottotilaan, josta voi olla pidempi fyysinen ja henkinen matka viedä ne arjen keskelle.

6 Terapian laatuun vaikuttaa vain terapeutin koulutus

Jotkut saattavat ajatella, että vain terveydenhuollon koulutuksen saanut terapeutti on ainut oikea terapeutti. Tällöin henkilö saattaa uskoa, että vain henkilön koulutuksella on merkitystä terapian laatuun. Vaikka soveltuvalla koulutuksella on merkitystä, ei se ole kuitenkaan ainut seikka, joka vaikuttaa siihen, kuinka onnistunut terapia on asiakkaan näkökulmasta. Nimittäin tutkimusten mukaan suurin vaikutus terapiatuloksiin on asiakkaan ja terapeutin välisellä suhteella, jonka pitäisi olla tunnepitoinen, luottamukseen poh­jautuva, riittävän läheinen, mutta kuitenkin ammatilli­nen suhde. Asiakkaan toivon ja luottamuksen kannalta on myös tärkeää, että hänelle välittyy terapeutin vahva usko ja luottamus siitä, että terapia voi auttaa asiakasta hänen tilanteessaan (LÄHDE). Jos asiakas ei koe tulleensa terapiassa kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi, jäävät tulokset yleensä heikoiksi -koulutuksesta riippumatta.

7 Terapeutti elää täydellistä elämää

Kenenkään elämä ei ole täydellistä, vaan jokaisella meistä on ne omat kipeät kokemukset, joita on joutunut elämässään käsittelemään -myös terapeuteilla. Tai jos ei ole niitä vielä kohdannut, niin elämä tuo yllättäviä (kriisi)tilanteita kyllä eteen, joiden edessä omaa mielenterveyttä terapeutillakin haastetaan esim. vakava fyysinen sairastuminen, burnout, avioero, vanhempien kuolema. Osa terapeuteista on jopa saattanut kouluttautua alalle auttaakseen ensin itseään tai läheisiään käsittelemään vaikeita mielenterveyden haasteita. 

8 Terapeutti tuomitsee minut ongelmieni vuoksi

Ammattitaitoinen terapeutti ei tuomitse asiakasta hänen ongelmiensa vuoksi, vaan ymmärtää, että jokaisella on mahdollisuus sairastua mielenterveyden haasteisiin, jotka ilmenevät eri ihmisillä eri tavoilla. Toinen voi oireilla riippuvuuksilla, toinen syömishäiriöllä, mutta yhtä kaikki nämä ovat ihmiselle selviytymiskeinoja, jotka ovat jossain kohtaa helpottaneet hänen oloaan, mutta eivät enää palvele häntä. Terapeutti myös ymmärtää, ettei kukaan ole valinnut sairastuvansa mielenterveyden ongelmiin, vaan ne ovat seurausta erilaisista juurisyistä, joita terapiassa lähdetään yhdessä tutkimaan ja ratkomaan.

9 Terapia on raskasta

On totta, että terapia voi olla välillä raskasta, jos ei ole tottunut kohtaamaan omaa menneisyyttä, ongelmia, tunteita tai ajatuksia. Terapiakeskustelut saattavat nostaa patoutuneita ja piilotettuja kokemuksia, tunteita ja ajatuksia esiin vuosikymmenienkin takaa, mutta niiden vaikutus elämääsi lakkaa vasta, kun uskallat kohdata ne. Terapiakäynnillä käydyt keskustelut saattavat jatkua mielessä käynnin loputtuakin, mutta tämä prosessointi kuuluu asiaan ja vie mielen kehittymistä pitkällä tähtäimellä eteenpäin, vaikka se siinä hetkessä tuntuisi raskaalta. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöllä on riittävästi resursseja aloittaa terapia. Terapeutin tehtävä on terapian aikana tunnustella asiakkaan vointia ja edetä hänen voimavarojen mukaisesti.

10 Terapiassa itketään paljon

Terapiassa käydyt keskustelut voivat nostaa välillä tunteet pintaan ja kyyneleet silmiin, jos käsiteltävä asia on hyvin surullinen tai traumaattinen. Itkeminen ei kuitenkaan ole huono asia, koska se yleensä helpottaa asiakkaan oloa, kun ikävä tunne pääsee itkun kautta purkautumaan kehosta pois. Terapeutin tarkoitus ei kuitenkaan ole ehdoin tahdoin itkettää asiakasta, vaan keskittyä yhdessä asiakkaan kanssa löytämään lohtua, toivoa ja tapoja tehdä tulevaisuudesta mielekkäämpää. Terapiassa ei siis ole tarkoitus keskittyä vain ikäviin asioihin, vaan oppia myös tunnistamaan ne positiiviset asiat, jotka ovat auttaneet asiakasta hänen elämässään tähän asti, ja löytää yhdessä ne uudet keinot, jotka voivat auttaa häntä tulevaisuudessa. Sen vuoksi terapiassa saatetaan välillä myös nauraa.

Tässä muutamia mieleeni tulleita uskomuksia ja myyttejä. Miltä nämä sinun korvaasi kuulostavat?

Ovatko nämä myytit myös sinulle tuttuja? Jäikö mielestäsi jokin erityisen oleellinen myytti mainitsemasta? Laitahan viestiä, sillä kuulen siitä mielelläni.

Erja